Ympäristökriisit ovat Suomelle velkaantumista suurempi riski
Lapin Vihreiden kevätkokous kannanotto 27.4.2024:
Orpon hallitus osaa kyllä puhua kauniisti luonnosta, silloin kun luontoarvot eivät ole ristiriidassa tavoitteidensa kanssa, mutta konkreettisiin toimiin luonnon suojelemiseksi se ei ole valmis. Orpon hallitus on leikannut luonnonsuojelusta ja ilmastotoimista sekä aktiivisesti haitannut EU:n ympäristösääntelyä. EU:n ennallistamisasetus eteni viimeisiin käsittelyihin, mutta lopulta se jätettiin pöydälle muun muassa Suomen vastustaessa sen hyväksymistä. Tällainen ymmärtämättömyys on täysin kestämätöntä. Vaadimme, että hallituksessa avataan silmät ilmastokriisille sekä luontokadolle ja tehdään konkreettisia ja kunnianhimoisia ympäristötoimia tuhojen minimoimiseksi. On välttämätöntä ymmärtää, että ympäristökriisit ovat velkaantumista suurempi riski yhteiskunnalle ja koko globaalille talousjärjestelmälle.
On ristiriitaista, että ajassa, jossa meidän tulisi pitää huolta jäljellä olevasta luonnosta ja parantaa tuhotun luonnon tilaa, taistelemme jopa suojeltujen alueiden suojelusta. Ennallistamisasetuskeskustelussa on keskitytty pitkälti metsiin, mutta ennallistamisen tarpeet koskevat myös muuta luontoa, esimerkiksi vesistöjä. Pohjoisen vesistöjen kuntoa uhkaavat kaivosten jätevedet, vesistöjen lähiympäristöjen hakkuut sekä suunnitelmat vesivoiman lyhytaikaissäännöstelyn lisäämiseksi. Kemijoen alaosan vesistön tila on pudonnut tasolle tyydyttävä. Malminetsintä ja kaivossuunnitelmat suojelualueilla ovat ristiriidassa ennallistamistarpeiden kanssa. Nyt malminetsintää tehdään Natura-, soidensuojelu- ja erämaa-alueilla, kuten Viiankiaavalla, Rompaksella ja Soklin ahoilla, joita nimenomaan pitäisi ennallistaa ja joita luonnonsuojelulain pitäisi turvata. Eri luontotyyppien säilyminen on tärkeää paitsi ilmaston, myös luonnon monimuotoisuuden kannalta. Pohjoisessa lajikirjo on monipuolista ja luontomme on koti monelle uhanalaiselle lajille.
Teollisuuden vihreän siirtymän ja planetaaristen rajojen välillä tasapainottelu on yksi tämän hetken tärkeimmistä kysymyksistä. Ilmastokriisiä vastaan ei voida taistella puuttumatta samalla luontokatoon. Vihreän siirtymän nimissä ei voida tehdä luonnon monimuotoisuudelle haitallisia ratkaisuja. On työskenneltävä jo tehtyjen luonnontuhojen kumoamiseksi. Ennallistamisasetus on tärkeä viedä maaliin, mutta sitä ei saa tehdä riistämällä. Saamelaisilla alkuperäiskansana on oikeus säilyttää ja vaalia omaa kulttuuriaan ja siksi vihreän siirtymän on tuettava heidän itsemääräämisoikeuttaan ja huomioitava perinteisiin elinkeinoihin liittyvät tarpeet ja arvot. Myös luonnon ja ilmaston tilaa parantavien toimien yhteydessä on huomioitava niiden vaikutukset saamelaisiin alkuperäiskansana ja aidosti osallistaa heitä ympäristöön ja maankäyttöön liittyvissä kysymyksissä, jotta vältytään ekokolonialismilta.
Lapin Vihreiden kevätkokous
Lapin Vihreiden kevätkokous lauantaina 27.4. klo 12 alkaen Pyhä-Luoston luontokeskus Naavassa. Mahdollisuus osallistua myös etänä.
Ohjelma:
klo 11-12 omakustanteinen lounas yhdessä
klo 12-13 keskustelu Oras Tynkkysen kanssa: Miten yhteensovittaa vihreässä siirtymässä luonnon monimuotoisuus ja talous?
klo 13- kevätkokous
Kevätkokouksessa päätetään mm.
2023 tilinpäätöksestä ja toimintakertomuksesta, kunta- ja aluevaaleihin liittyvistä asioista ja Vihreiden puoluekokouksiin liittyvistä asioista.
Esityslista on lähetetty sähköpostitse jäsenille.
Piirin jäsenyhdistykset päättävät edustajansa piirin kevätkokoukseen. Tilaisuus on kuitenkin avoin kaikille vihreiden jäsenille ja jäsenyydestä kiinnostuneille.
Kiinnostaako Lapin Vihreiden toiminta? Lämpimästi tervetuloa mukaan!
Kysyttävää? Ole yhteydessä:
Ella Partanen, Lapin Vihreiden toiminnanjohtaja
ella.partanen@vihreat.fi
045 138 3991
Saat etälinkin toiminnanjohtajalta!
Syyskokouksen kannanotto 25.11.2023
Suomesta ei saa tulla raaka-ainereservaatti!
EU:n kriittisten mineraalien asetus uhkaa antaa perustettaville kaivoksille ohituskaistan. Tämä johtaa siihen, että pohjoisen herkkä luonto kärsii, paikallisten etu jää monikansallisten kaivosjättien jalkoihin ja voitot valuvat ulkomaille.
Uusi kaivoslaki tuli voimaan kesäkuussa. Laissa määrätään ensimmäistä kertaa kaivosverosta. Laki on vesitetty pettymys ja kaivosvero on kohtuuttoman pieni, vaivaiset 0,6% louhitun metallin verotusarvosta. Vihreät ehdottaa vaihtoehtobudjetissa kaivosveron nostoa verrokkimaiden tasolle – Lapin Vihreät pitää tätä välttämättömänä muutoksena oikeaan suuntaan! Tämän lisäksi laki ei huomioi usean kaivoksen samanaikaista vesistökuormitusta, vaadi intressivertailua tai arviota kaivosten kokonaishyödystä yhteiskunnalle.
Nykyiset lupamenettelyt herättävät kysymyksiä. Onko haitta-aineiden pitoisuuksien raja-arvot laskettu talviaikaisen pienemmän virtaaman mukaan vai optimistisesti ja virheellisesti kesäajan virtaamien mukaan? Pienemmät virtaamat tarkoittavat luonnollisesti suurempia haitta-ainepitoisuuksia vesistössä. Haitta-aineiden pitoisuudet saattavat talvella ylittää raja-arvot ja vauriot eri ekosysteemitasoilla voivat olla merkittäviä. Lisäksi talven matalat lämpötilat hidastavat esimerkiksi ksantaattien hajoamista. Tämä yhdistettynä pienempiin virtaamiin on helposti kohtalokas resepti vesistön ekosysteemeille. Myös lupaehtojen valvonnan resurssit ovat riittämättömällä tasolla.
Lapin Vihreiden puheenjohtaja Jaakko Lukkarila paaluttaa: “Valvontaresurssit ja sanktiot tulee nostaa riittävälle tasolle. Lupaehtojen raameissa toimiminen on tehtävä kaivosyrityksille taloudellisesti ainoaksi vaihtoehdoksi. Lupaehtojen rikkominen ja ympäristön turmelun tulee johtaa aina tuntuviin sanktioihin. Lappi ja Saamenmaa ei voi olla kaivosyhtiöiden villi länsi, jossa raha määrää tahdin ja ihmiset sekä luonto kärsivät.”
Eduskunnan ja ministeriöiden tulee pohtia kansallista kaivosstrategiaa kokonaisuutena, johon kuuluu niin lainsäädäntö, luonnonsuojelu, turvallisuuspolitiikka ja omavaraisuus sekä muut elinkeinot, sosiaalinen oikeudenmukaisuus huomioiden. Valtion osallistuminen kaivostoimintaan, joko sijoittajana tai operaattorina kuten Ruotsissa on harkitsemisen arvoista. Hyvällä ja kattavalla strategialla mahdollistetaan myös mahdollisimman suuren osuuden arvoketjusta jääminen kotimaahan ja mahdollisimman suuri työllisyyden ja hyvinvoinnin kasvu mahdollisimman pienellä määrällä kaivoksia. Strategian keskiössä tulee olla ympäristöhaittojen minimointi ja saamelaisen alkuperäiskansan kulttuurin turvaaminen samalla maksimoiden kansallinen etu koko arvoketjun osalta.
“Suomella on vaarana ajautua EU:n periferiaksi ja raaka-aineiden tuottajaksi” huomauttaa Lapin Vihreiden puheenjohtaja Lukkarila, hän jatkaa “Pohjoinen arktinen ympäristö ei ole kaivosyhtiöiden omaisuutta, jota voi tuhota ja siirtää viivan alle. Lapin Vihreät haluaa puolustaa pohjoista luontoa, jonka näemme itseisarvona, ja kaivosyhtiöiltä kerätyt verot tulee palauttaa paikallisesti hyödynnettäväksi.”
Lisätietoa:
Puheenjohtaja Jaakko Lukkarila, jaakko.lukkarila (at) gmail.com, +358 45 264 6576
Toiminnanjohtaja Ella Partanen, ella.partanen (at) vihreat.fi, +358 45 138 3991
Kannanotto on hyväksytty Lapin Vihreiden syyskokouksessa 25.11.2023
Syyskokouksessa valittiin hallitus vuodelle 2024
Hallituksen puheenjohtajaksi valittiin jatkamaan Jaakko Lukkarila. Hallituksen jäseniksi valittiin Tuula Mäkinen (Kemi), Susanna Chazalmartin (Kemi), Antti Räsänen (Rovaniemi), Marjaana Vuontisjärvi (Rovaniemi), Ida Lassila (Inari), Pekka Nyman (Pelkosenniemi), Krista Perälä (Rovaniemi) ja Ezra Romsi (Rovaniemi).
Hallituksen varajäseniksi valittiin: Petri Leinonen (Tornio), Sari Hänninen (Rovaniemi), Sanna Konola (Rovaniemi), Tarja Suopajärvi (Rovaniemi), Maire Puikko (Inari), Ahti Ovaskainen (Kittilä), Saana Palovaara (Kolari) ja Unna Eteläinen (Rovaniemi).